Kiva päivä:)

Olen siis työharjottelussa meidän koulun taimistolla ja tänään sain leikata ruohoa koko päivän päältäajettavalla leikkurilla. Ajelin ensin kaikki omppupuiden välit, vihannesnäytemaan välit ja lopuksi vielä menin semmoiselle kukkulalle joka oli täynnä mustaherukkapensaita.

Tein myös itselleni pienen, mutta haastavan peruutusharjoituksen kun olin vihannesnäytemaalla. Vihannesrivien nurmivälit on tehty juuri leikkurin terän levyiseksi, joten rivi pitää ajaa aina alusta loppuun ja kääntää leikkuri rivin päässä ja mennä uudelle riville. Jos kasvit ovat levittäytyneet riviväliin pitää vaan ajaa niiden yli.

Noh, ajelin siinä keskittyneesti yhtä väliä katse koko ajan tiiviisti maata seuraten...kun vihannekset loppuivat siittä rivistä niin siinä jatkui maissirivistö. Nostin katseeni ja huomasin, että maissien väleissä kulki jotain punaista narua joka ylitti myös nurmivälin eli juuri sen kohdan josta minun piti leikkurillani ajella ja jotkut narut olivat siis kaulani korkeudella...eipä siinä sitten mitään kun piti peruutella se koko saakelin rivi takaisin päin ja tosiaan tilaa ei ollut yhtään harhautua sivulle tai jäi salaatit ja kaalit alle!

Kyllä sieltä pari kaalia lähti sitte mukaan vaikka yritin olla tosi varovainen ja yksi variksenpelätin meinasi kanssa kaatua:) Ja kaiken kukkuraksi sinne kasvimaalle tuli opiskelija ryhmä työtunnilleen, onneksi mulla oli enää pari metriä peruutusta jäljellä niin ei ollut enää ihan kauhiat paineet:)

Siellä mustaherukka kukkulalla oli ihan tosi tosi kivaa! Ensin ajelin mäkeä ylös ja sitte alas ja taas uudestaan ja uudestaan....Aina kun ajeli alaspäin edessä näkyi ihana peltomaisema! Siellä mä vaan ajelin, kuuntelin musiikkia ja fiilistelin:) Ja näin pari kettuakin! Mä voisin ruveta isona Forrest Gumpiksi ja ajella vaan joka päivä nurmikkoa:)

Hassua, sillon kun suunnittelin avomaaharjoittelupaikkaa niin ajattelin että en halua mennä muualle kun koulun taimistolle, kun ei mua tua avomaajuttu kiinnosta sitten yhtään....ajattelin että prempi mennä vanhaan tuttuun paikkaan jossa ei tarvi välttämättä olla ihan parhaimmillaan koko ajan jos ei kiinnosta....mutta nyt kun olen ollut kaks viikkoa tuolla niin on ollut kyllä tosi mukavaa! Kivoja hommia ja mukavia ihmisiä:) Olen saanut myös hyvää palautetta, minuun voi luottaa ja minulle voi antaa itsenäisiä ja jopa hieman vaativia tehtäviä.

Sitten vielä aamupäivän ylläriksi sinne saapui ammattivalokuvaaja joka otti kuvia koulun mainoksiin. Ja jotkut henkilökunnan jäsenet olivat puhuneet, että minusta voi ottaa kuvia kun minulla on niin kiva tukkakin:) Siellä mä sitte poseerasin leikkurin päällä ja omenapuun takana, kallistelin päätäni ja hymyilin eri tyyleillä...oli ihan supermalli olo:) Se kuvaaja sanoi mulle lopuksi että mulla on semnen hymy jota joka ihmisellä ei olekkaan:) Saas nähdä päädynkö koulun mainoksiin hymyilemään..olisin kyllä voinu aamulla meikata edes hiukan, tummat silmän aluset ja finnit piiloon, mutta enpä tietenkään tehnyt sitä! Ja oli siinä kieltämättä hieman omituinen olo poseerata kesken työnteon peltorit päässä ja tukka sekaisin:)

Tässä vielä muutama kuva menneeltä viikolta:

Oman parvekkeen kurkkua ja tomaattia

Ensimmäinen pikkuinen koristekurpitsa

Sain taimistolta chilin, annoin sen P:n siskolle:)

Kelloköynnöksen ensimmäinen kukinto oli tipahtanut parvekkeen lattialle

Koristekurpitsa kukkii kivasti:)

Syyskukkia

Tein koulussa sidontatunnilla viime syksynä tämsen otuksen ja sain sen nyt kotiin!

Käytiin katsomassa alpakoita Metsänkylän navetalla P:n ja hänen siskonsa kanssa:)